HYYRYLÄISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2018 – 2022
1. YLEISTÄ
Hyyryläisten sukuseura on perustettu 21.6.1987 Puolangalla. Sen tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Seuran toimialueena on koko maa ja sen kotipaikka on Puolanka.
Hyyryläisten sukuseura jatkoi kertomuskaudella toimintaansa sukuseuran sääntöjen mukaisesti.
2.KOKOUKSET
Seuran valtakunnallinen kokous pidettiin Mikkelissä Sokos hotel Vaakunassa. Paikalla oli 35 sukuseuran jäsentä. Tervetulotoivotuksen ja kunniapuheenjohtaja Oiva Hyyryläisen puheenvuoron jälkeen nautittiin lounas. Sukuseuran puheenjohtaja Simo Hyyryläisen johdolla pidetyn kokouksen päätteeksi kuunneltiin kotiseutuneuvos Toivo Hyyryläisen säveltämä sukumarssi ja laulettiin Savolaisten laulu. Kahvin jälkeen osallistujat tutustuivat Päämajamuseoon ja Viestikeskus Lokkiin. Illan ohjelmassa oli tenori Kari Kannon ja musiikkineuvos Matti-Veikko Kuusen konsertti Mikkelin tuomiokirkossa ja illallinen Sokos hotel Vaakunassa.
3.LUOTTAMUSHENKILÖT
Hallituksen jäsenten määräksi päätettiin kuusi aiemman yhdeksän jäsenen sijaan. Hallituksen jäseninä toimintakaudella ovat olleet Simo Hyyryläinen (puheenjohtaja), Jussi Hyyryläinen (varapuheenjohtaja), Hannu Holappa, Leena-Marketta Holsman, Oiva Hyyryläinen 22.12.2018 saakka, Kaarina Valjus (sihteeri).
Taloudenhoitajana on ollut Raili Kemppainen, toiminnantarkastajana Veli Hyyryläinen, varalla Sanna Hyyryläinen.
4. TOIMINTA
Hyyryläisten Sukuseuran tiedottamista on pyritty tehostamaan ilmoittamalla internet- sivuilla ajankohtaiset asiat, tiedot sukuseuran toiminnasta ja suvun vaiheiden tutkimuksesesta. Sivujen ylläpidon kustantaa Veli Hyyryläinen ja Pekka Hyyryläinen vastaa niistä käytännössä.
Vuoden 2021 sukukokouksen ajankohdaksi päätettiin juhannuksen jälkeinen viikonloppu ja paikaksi Viro. Virpi Mustila ja Sami Hyyryläinen nimettiin vastaamaan kokouksen järjestämisestä. Kokous jouduttiin koronatilanteen vuoksi siirtämään pidettäväksi v. 2022. Hallitus päätti, että Viron sijaan kokoonnutaan Iitin Kausalassa.
5.HISTORIAA
Suvun lähtöpaikkana voitaneen pitää Hyyrylän kylää Mäntyharjulla. Numerotalot Papinpoika 1 ja Vitikkala 2 lienevät suvun kantapaikkoja 1500-luvulta. Hyyrylän kylät löytyvät myös Luumäeltä ja Hirvensalmelta. Samannimisiä taloryhmiä tavataan myös Mikkelistä ja Kangasniemeltä. 1500-luvun puolivälissä suku esiintyy Pellosniemen useissa neljännes- ja kymmenkunnissa. Sukua koskevasta kansan perimätiedosta on näyte SKS:n arkistossa: “Suonsalmen puolelta tulna kalamiehiä (Kilkin)
Mikkolan rannalle ja viljelleet kaalia ja ovat olleet tervanpolttajia. Rakennukset laittaneet rannalle. Siitä Kilkin kylän asutus.
“Pärnämäen Kilkistä Hyyryläiset muuttivat Kilkin kylään Hyyrylä-nimiseen torppaan.” Perimätiedon on Mäntyharjun historian mukaan tallentanut maisteri Otto Hyyryläinen. O. A. Kallion mukaan sukua oli v. 1890 pelkästään Savossa 200-500 henkeä. Se oikeutti “toisen luokan savolaisten suursukujen arvoon.” Savoon suku kulkeutui Vuoksenlaaksosta ja Karjalan kannaksellakin se tavataan. Nykyään sukua asuu eri puolilla Suomea ja myös ulkosuomalaisina.
Kirkkoherra Toivo Hyyryläinen Yli-Iistä on selvittänyt suvun vaiheita Kainuun haaran osalta. Selvitys ulottuu 1500-luvun puoliväliin ja on koottu 4-sivuiseksi monisteeksi. Dosentti Aarre Läntinen on kirjoittanut Sukututkimusseuran julkaisusarjaan myös Hyyryläisistä. Mauno Hyyryläinen Kajaanista, Seppo Hyyryläinen Mäntyharjulta ja Sylvi Hyyryläinen Ristiinasta ovat kartoittaneet Hyyryläisyyden kytköksiä omilla kotiseuduillaan. Mauno Hyyryläisen Genus-sukututkimusohjelmassa on yli 800 Hyyryläistä.
6.TALOUS
Sukukokouksessa päätettiin jäsenmaksun suuruudeksi 100 euroa ainaisjäsenyydestä ja 30 euroa kolmen vuoden ajalta.
Toimintakauden tulot on saatu jäsenmaksutuotoista ja pinssien myynnistä. Tilikauden tilinpäätös osoitti 151,21 euroa ylijäämää.
Seuran tili on Puolangan Osuuspankissa FI97 5366 0740 0301 16.